Taas kerran vaihtuu blogin sijainti ja osoite. Tästä lähtien postaukset löytyvät täältä: hylätyt askeleet
Tervetuloa seuraamaan sinne!
Hylättyjen askelten muistio
"The new images we make or see create room for characters nobody has written before, faces nobody has captured, destinies free of certainty. When we remake our images we remake our selves. We leave a little less room for perfection and a little more room for magic." (Off the Map 2003)
maanantai 4. elokuuta 2014
maanantai 14. heinäkuuta 2014
Keskellä ei-mitään: Tervetuloa Orsennekseen
Moulin d´Orsennes. Meidän oma pikku yhteisö keskellä Ranskan peltoja ja metsiä. Lähistöllä oli lähinnä valtavia lehmälaitumia ja loputtomia hiekkateitä. |
Keittiössä valmistui aina aamupuuro, joka tehtiin itsejauhetuista jyvistä. Tavallisen keittiön lisäksi meillä oli wet kitchen, jossa oli iso talousastianpesukone ja tiskitilat. |
Portaat alakerran työkaluvajaan eli boys' roomiin ja sivuovi johti olkkariin. |
Olkkarissa pidettiin aamukokoontumiset ja meditaatiot, jonka jälkeen lähdettiin määrättyihin työtehtäviin. Iltaisin pelailtiin lautapelejä ja soitettiin erinäisiä soittimia yhdessä. |
Pihalla juoksenteli yleensä 15 kanaa, joiden lisäksi oli Uma-koira ja Puss-kissa. |
Päärakennuksen takaovi ja portaat makkareihin ja joogasaliin. |
Ennen aamukokoontumista porukalla oli tapana nauttia aamupalaa pihassa ja lueskella kirjoja. |
Rakkaudesta perheeseen. |
maanantai 2. kesäkuuta 2014
Viimeinen Helsinki
Sunnuntainen brunssi piti muhkeudessaan kylläisenä iltapäivään saakka. Oli hauskaa katsella alas katutasolle, kun Kallio heräili uuteen päivään. |
Mulla oli päivä aikaa vaellella ympäri Helsinkiä. Onnekkaasti osui kaunis ilma ja päädyin katselemaan maisemia Hietaniemen hautausmaalle. Ei siellä ketään tuttuja makaa, mutta ympäristöltään se on yksi kauneimmista hautausmaista ja oli jees talsia rauhassa kaupungin hälinältä.
Jos en olis menossa niin hienoon paikkaan kuin Orsennes, niin saattasin olla vähän surullinen, että lähden just nyt pois. Suomen kesä on vaan niin rento. Jos säät sattuu suosimaan. |
Kävelykierros ohitti Cafe Regatan, jonne oon halunnut jo tovin päästä pistäytymään. Nyt oli kuitenkin vähän liian täysi maha ja terassi vierailuun. |
Pienenä viestiteltiin päiväkodin pihassa puhaldellen voikukan höytyviä. On ne edelleen musta aika nättejä. |
Joku herra William oli jättänyt lentokentän Book swap-paikkaan tyhjän vihon, johon matkustajat on kirjoittaneet kuulumisiaan. Piti jättää itsekin omat kuulumiset. Ihan loistava idea. |
sunnuntai 1. kesäkuuta 2014
Synteesi
Sellainen oli sitten lauantai. Alan olla vahvasti sillä kannalla, että parhaimmat kokemukset ja mieleenpainuvat päivät syntyy silloin, kun ei suunnittele ennakkoon tai ylipäätään luo minkäänlaisia ennakko-olettamuksia asioiden suhteen. Antaa vain asioiden ja elämän viedä mukanaan.
Eilen oli taas pitkästä aikaa näin. Vielä perjantai-iltana pyörittelin väsyneenä ideoita sunnuntaisesta kimppakyydistä lauantain matkan sijaan. Taisi olla taas vaan väsyneen pään paniikkiajatuksia, joita en laittanut toteutukseen.
Hauskan automatkan jälkeen löysin nimittäin itteni myymästä Synteesi-häppeninkiin lippuja Vapaan taiteen tiloista, Kallion uumenissa sijaitsevasta maanalaisesta väestönsuojasta.
Oltiin porukan kanssa koko ilta siellä alhaalla, puhelinyhteyksien tavoittamattomissa ja erilaisia mielenmaisemia avaavia esityksiä kokien. Frans Höyerin veto oli ensimmäinen ja samalla niiden Euroopan kiertueen avauskeikka. Koko ilta oli yhtä jännittävyyttä, kun kankaalla tanssi monensortin visuaalia ja myös Mikko Kolehmaisen ja Riku-Pekka Kellokosken äänimaisemat toimi.
Musta tuntuu, että yksi lukuisista mua kiinnostavista hommista vois olla joku tapahtumajärjestelijä tai ainakin joku mukana kulkeva avustaja. Toki riippuu paljon tapahtumasta ja porukasta, mutta tuo eilinen nyt oli ainakin tosi mieluinen ilta.
lauantai 31. toukokuuta 2014
Tien päällä: Orsennes
Neljän tunnin yöunet takana. Aamulla oli huono olo lyhyistä yöunista ja koko matka tympi. Aamupalan ja täytetyn rinkan jälkeen alkoi mielikin kirkastumaan vähitellen. Sain pakatut eväät matkaan ja tunnelma eteisessä oli jotenkin surrealistinen, kun piti sanoa heippoja. Nyt alkaa aika olemaan niin kortilla, että Suomen kamaralla kaksi päivää, jonka jälkeen suunta kohti tuntematonta ja Orsenneksen peltoja.
Matka starttasi kahdeksan pintaan, kun Euroopan kiertueelle lähtevä Frans Höyer autoineen nouti mukaansa. Pakattiin kimpsut ja kampsut kyytiin ja hyppäsin jakamaan takapenkin koiran ja kahden musisoijan kesken.
Lähdettiin köröttelemään kohti ensimmäistä määränpäätä, Puhosta. Tipautettiin sinne koirakaveri ja syötiin huikopalaa. Tulipa vastaan ehkä Suomen tyylikkäin ulkohuussikin.
Seuraava pysäkki Lappeenrannassa, jossa hoidettiin nälkää pois ja todettiin, että Lappeenrannassa ei automaatit toimi - parkkilipukkeet tulee askarrella itse. Kävelykadulla oli usea 70-luvun liikkeenoloinen optiikkaliike, parturi ja asianajajatoimisto. Ilma oli Joensuuta lämpimämpi ja vastavalmistuneet talsi katuja.
Matka starttasi kahdeksan pintaan, kun Euroopan kiertueelle lähtevä Frans Höyer autoineen nouti mukaansa. Pakattiin kimpsut ja kampsut kyytiin ja hyppäsin jakamaan takapenkin koiran ja kahden musisoijan kesken.
Lähdettiin köröttelemään kohti ensimmäistä määränpäätä, Puhosta. Tipautettiin sinne koirakaveri ja syötiin huikopalaa. Tulipa vastaan ehkä Suomen tyylikkäin ulkohuussikin.
Seuraava pysäkki Lappeenrannassa, jossa hoidettiin nälkää pois ja todettiin, että Lappeenrannassa ei automaatit toimi - parkkilipukkeet tulee askarrella itse. Kävelykadulla oli usea 70-luvun liikkeenoloinen optiikkaliike, parturi ja asianajajatoimisto. Ilma oli Joensuuta lämpimämpi ja vastavalmistuneet talsi katuja.
Illalle luvassa mainiot menot Helsingissä, jossa Höyer vetäisee keikan Vapaan taiteen tilalla. Mestoilla myös Mikko Kolehmainen ja Riku-Pekka Kellokoski. Tulkeehan työkin, allekirjoittanut palvelee lipunmyynnin merkeissä. Ovet auki 19.30.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)